Intersubjektiivisuus on mielenkiintoinen käsite. Aiheena sitä on tutkittu paljon, mutta kovin selkeää selitystä termille ei ole. Se on kuitenkin käsitys todellisuudesta ja vielä niin, että useampi henkilö ajattelee jostakin asiasta samalla tavalla. Riippumatta siitä, että henkilöt ovat erilaisista lähtökohdista. Näillä henkilöillä on kuitenkin hyvinkin yhtenevä käsitys samasta asiasta. Tällainen on esimerkiksi rahan arvo. Sehän perustuu pelkästään luottamukseen ja siihen, että kaikki ymmärtävät sen samalla tavalla.
Intersubjektiivisuus arvo- ja ajatusmaailmassa
Intersubjektiivisuuden perusta on se, että yksilöiden sijasta ajatellaan, että toimimme ja olemme tekijöitä enemmän yhdessä. Lähtökohdat voivat olla erilaisia, mutta yhteisöllisesti yksimielisyys jonkin asian suhteen on täydellinen. Esimerkiksi työyhteisö voi olla jonkin asian suhteen täysin yksimielinen huolimatta siitä, että asia ei todellisuudessa ei ole objektiivisesti totta. Kaikki on siis nopeasti ajateltuna kuvitelmia.
Vaikka intersubjektiivisiin ilmiöihin voidaan laskea kuuluvaksi muun muassa erilaiset uskonnot, ihmisoikeudet, raha, kansakunnat, usein sukupuoli-identiteetti sekä ennen kaikkea firmat, ei yrityskonsultointi välttämättä lukeudu näihin ilmiöihin. Nämä ilmiöt eivät ole kuplia eikä myöskään valheita, ne ovat vain hyviä kuvitelmia. Näihin voidaan myös lukea mukaan Intian kastilaitos. Sehän on varsin mielikuvituksellinen järjestelmä.
Mitä me tästä mahdamme oppia?
Jos Yhdysvaltojen itsenäisyysjulistuksen perusta oli kaikkien ihmisten tasa-arvoisuus ja se silti jätti laskuista pois intiaanit ja orjat, ei intersubjektiivisuus ole kehittynyt vuosisatojen ajalla mihinkään. Tutkitaan sitä tai ei, se toimii aina samalla tavalla. Ajatuksena on aina se, että tiettyyn asiaan uskotaan, on sillä itse asialla sitten minkälainen tausta tahansa.